Meille tuli joulu!

Ihanaa joulukuuta! Joulukuun ensimmäinen on yleensä ollut päivä, jolloin olen saanut luvan koristella kodin tontuilla ja muilla joulun härpäkkeillä, ja tietenkin pystyttää meidän kuusen! Erilaisia valoja ja kynttilöitä meillä onkin tuikkinut iltaisin ja usein päivisinkin jo pitkän aikaa. Mun mielestä joulukuusesta ja tontuista on kiva nauttia ainakin se kuukausi, joulun pyhät kun kuitenkin menevät niin nopeasti ohi.



Tänä vuonna olen ostanut uutta vain yhden lyhdyn ja kuparilankavalosarjan, johon ihastuin töissä. Se sopii lyhdyn sisälle tosi kivasti ja on ihanan hento. Tonttuja ripottelin ympäri kotia paikkoihin, joihin ne tuntuivat sopivan. Tavaroiden asettelun lomassa aloin kaivata lisää tasoja, kun kaikki haluamani eivät meinaa mahtua esille järkevästi. Valkoinen kuusi pukeutui tänä vuonna lähinnä kuparin eri sävyihin.



Eilen käytiin pitkästä aikaa luistelemassa, oli kyllä niin kivaa! Ja loppujen lopuksi aika hyvin ne kuviot ja hypyt alkoivat muistumaan kun ensin vähän haahuili jäällä. Vihdoin sain myös aikaiseksi teroituttaa luistimet. Tänä talvena tavoitteena on käydä enemmän luistelemassa kun se yksi tai kaksi kertaa. Itsenäisyyspäiväksi puolestaan on tiedossa serkun juhlintaa! Synttäreitä varten olen tekemässä jo bravuureiksi muodostuneet kakut: kinuski-puolukkatäytekakun ja kinkkuvoileipäkakun. Ihanaa päästä pitkästä aikaa kunnolla leipomaan.

Koulussa jäljellä on enää muutama päivä, ja sen jälkeen voikin laskeutua joulun rauhaan. Opparikin on edennyt ihan suunnitellusti, ja aikataulu on sen verran väljä, että joulun ajan voi senkin kanssa hyvin lomailla. Rutiinia tässä ehkä vähän kaipaisin enempien työvuorojen muodossa. Toivottavasti sekin järjestyy ensi vuoden puolella. Kun saataisiin nyt lunta, niin joulumielikin nousisi uusiin sfääreihin!

Terkkuja tontuilta!

Terveellinen iltapala: hummus, siemennäkkäri ja kasviksia

Hummus ja kasvikset sekä siemennäkkäri ovat maukas, terveellinen ja erityisen ravinteikas vaihtoehto iltapalaksi. Näillä resepteillä näkkäriä tulee pellillinen ja hummusta pieni kulhollinen. Molempia riittää siis useammaksi päiväksi riippuen syöjien määrästä. Itse nautiskelin näitä yksin melkein viikon aikana useampanakin päivänä. Hummusta voi syödä vaikka kasvisten, näkkärin tai leivän kanssa tai ihan sellaisenaan lisukkeena muun ruuan kanssa. Hummus sopii myös vaikka hamppareihin tai tortilloihin. Mielikuvitus on rajana!



Siemennäkkäri on leipähiirille hyvä tapa vähentää leivän syöntiä. Se on terveellinen ja kuitenkin vähän niinkuin leipä, sillä samoja päällisiä siihen saa kuitenkin laitettua. Tämä ohje on peräisin hyvinvointivalmentaja Siniltä.

Siemennäkkäri 

1 dl pellavansiemeniä

1 dl auringonkukansiemeniä

1 dl seesaminsiemeniä

3 dl kaurahiutaleita

3 dl vettä

suolaa

Taikina sekoitetaan tasaiseksi ja levitetään pellille ohuelti. Näkkäriä paistetaan n. 45 min 180 asteessa siten, että uunin luukku avataan hetkeksi 15 minuutin välein. Sen jälkeen lämpötilaa lasketaan 100 asteeseen ja paistetaan vielä puolisen tuntia.

Hummukseen ihastuin, kun kävin ensimmäistä kertaa Sandrossa syömässä. Siellä maukkaat salaattipöydän ihanuudet on muutenkin kolahtaneet niin hyvin, että olen alkanut etsimään omassakin kokkauksessani lähi-idän tyylisiä makuja. Kun löysin surffaillessani vielä Sandron Richard McCormickin reseptin hummukseen, oli pakko kokeilla. Tämä on juuri kyseinen resepti.

Hummus

2 valkosipulinkynttä

1 rkl öljyä

4 tl tahinia

1 sitruunan mehu

2 rkl vettä

1/2 tl jauhettua juustokuminaa

2 rkl oliiviöljyä

1/2 tl chilijauhetta

1 tl suolaa

400 g kikherneitä (kypsiä)

Ohjeessa Richard kehottaa ensin kuullottamaan valkosipulit öljyssä, mutta olin laiska ja puristin ne vain sekaan. Kuullottamalla mausta tulee kuulemma pehmeämpi.

Seuraavaksi sitruunan mehu ja tahini laitetaan monitoimikoneeseen ja sekoitetaan kunnolla. Seuraavaksi lisätään vesi ja edelleen sekoittaen seoksesta tulee valkoista ja kuohkeaa. Tämä on tekijän mukaan tärkeä vaihe.

Seuraavaksi lisätään valkosipuli ja mausteet, ja lopuksi valutetut kikherneet. Sekoittaa saa vielä niin kauan, kunnes koostumus on tasaista ja mahdollisimman pehmeää. Itse lisäilin tässä vaiheessa vielä hiukan vettä.

Ennen tätä kokeilin hieman yksinkertaisemmalla reseptillä, mutta maku oli kyllä tässä huomattavasti parempi, suosittelen. Esillepanoa varten hummuksen saa kauniiksi pirskottelemalla päälle öljyä, paprikajauhetta ja jotakin yrttiä.

Maukkaita iltoja!

Stressi, sut on nähty!

Jouduin taas tunnistamaan sen kehostani: mua stressaa. Parin viikon opinnäytetyön aloitusrykäisy oli ehkä liikaa tähän kohtaan. Mutta kun tilaisuus tulee on siihen joskus tartuttava.

Stressi on salakavala. Kuitenkin tällä kertaa on helpompaa kuin puolitoista vuotta sitten, koska ymmärrän sen ajoissa. Ennen kuin keho joutuu muistuttamaan stressistä suuremmilla tuntemuksilla, jotka ovat lähtöisin pään ahdingosta. Yli vuosi sitten kärsin näistä oudoista fyysisistä tuntemuksista monta viikkoa, ja itseni rauhoittamiseen meni paljon kauemmin.

Nyt tuntuu toiveikkaalta. Pitää vähän levähtää. Joulun odotuksenkin voi kohta aloittaa, yksi askarreltu kortti odottaa mullakin jo kaapissa valmiina. Syksy on tavallaan hyvää aikaa hoitaa stressiä. Kodin tunnelmavalaistus kynttilöineen ja valosarjoineen luo teen juomisen kanssa jo hyvät puitteet. Pari päivää sitten kävin aamukävelyllä ennen mitään päivän toimia. Tarkkailin vain ympäristöä, ja ai vitsi kun se teki taas hyvää. Silloin muuten satoi. Oli ihana käyttää tänä syksynä ostettua uutta sadetakkia.




On ihan ok lösähtää joku ilta sohvalle, eikä nousta siitä enää sinä päivänä ollenkaan. Liikkuminen tekee kuitenkin aina mielialalle hyvää, sen olen itsekin huomannut. Jooga on ihan mahtava laji, sillä siinä on liikunnan ja rentoutumisen hyödyt samassa paketissa.

Stressin kourissa painivaa päätäni lohduttaa se, että koulussa kurssit ovat jo lähes loppusuoralla. Kohta voidaan rauhoittua joulun odotukseen, ja valmistuminenkin on keväällä jo ihan lähellä, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan! Toisaalta, eihän tässä mikään kiire ole. Niinkuin ei vaikuta olevan tällä hetkellä liedellä porisevalla ensimmäisellä tekemälläni oikealla hernekeitollakaan. Mulla vaan alkaa olla nälkä.

Ihanaa ja tunnelmallista marraskuuta!

Arkisafkaa: Nopea & maukas tomaattikeitto

Tässä taas nopea arkiruoka, josta saa maukasta pienellä vaivalla. Tarvittavat ainekset ovat sellaisia, jotka löytyvät pitkälti jo kotoa valmiiksi. Keittoon saa ihanaa lämpöä chilillä maustetulla tomaattimurskalla tai ihan oikealla chilillä. Alla olevia aineita voi muokkailla oman mielen mukaan, tai sen mitä kaapista sattuu löytymään. Kaveriksi vaikka ruisleipää juustolla.

Tomaattikeitto

3 isoa tuoretta tomaattia

oliiviöljyä

3 valkosipulinkynttä

sipulia

(paprikaa)

vettä

kasvisliemikuutio (tai oma runsas maustaminen)

tuoretta basilikaa

paseerattua tomaattia

tomaattimurskaa (chili)

suolaa, pippuria

Valmistus aloitetaan kalttaamalla tomaatit, eli keittämällä niitä hetki, jotta tomaatin kuoren saa kuorittua pois. Sen jälkeen kattilaan kuullottumaan oliiviöljyssä valkosipulia, sipulia ja paprikaa ja hetken päästä myös kuutioidut kaltatut tomaatit. Lisää sitten vettä ja liemikuutio, basilikaa ja paseerattu tomaatti ja tomaattimurskapurkki. Anna muhia ja tarkista lopuksi tarvitaanko vielä suolaa tai pippuria. Soseuta lopuksi sauvasekoittimella.

5 vinkkiä ottaa rennosti kotona

Mulla on tällä hetkellä suhteellisen paljon vapaa-aikaa, vaikka paljon tuntuukin olevan tehtävää. Koneella ei kuitenkaan tee mieli roikkua enää yhtään enempää, kun on esimerkiksi vääntänyt ensin pari tuntia jotakin raporttia. Nyt jos koskaan on siis hyvä hetki keskittyä miettimään, mitä on just mulle se paras arki. Olen koti-ihminen siinä mielessä, että viihdyn kotona tosi hyvin ja keksin yleensä vaikka mitä tekemistä itselleni. Esimerkiksi siivoaminen ja kaikenlainen järjestely ei yleensä tunnu pakolta, vaan siitä tulee hyvä mieli. Kokosin tähän postaukseen joitakin mun tämän hetkisiä kotipuuhailuja.

Nauti kynttilöistä

Varsinkin syksyllä hullaannutaan kynttilöihin, kun illat alkavat pimetä. Mun monet aamutkin ovat alkaneet kynttilän valossa syödyllä aamiaisella. Kynttilät luovat ihanan rauhoittavaa tunnelmaa, ja tuoksuvista leijailee lisäksi ihanan herkullisia tuoksuja. Tätä Bolsiuksen Tropic cooldown -tuoksuista kynttilää olen polttanut jo monena päivänä peräkkäin. Tämä on enemmänkin kevään kynttilöitä, mutta sopii hyvin tähänkin hetkeen. Tuoksu on tarpeeksi mieto, joka on mun mielestä tuoksukynttilöissä tärkeää.

 

Selaile keittokirjoja

Toiset selailee lehtiä, mä selailen todella usein keittokirjoja. Niistä inspiroituu, ne saa hyvälle mielelle visuaalisuudellaan ja samalla voi suunnitella vaikka tulevaa ruokalistaa. Ja siitä päästäänkin seuraavaan kohtaan...

 

Valmista jotakin hyvää

Arkeen kuuluu ne tavalliset hyväksi havaitut vaihtoehdot, mutta myös bonuksia: meidän keittiössä on lähiviikkoina valmistunut muun muassa suppilovahveropizzaa ja sipulipiirakkaa (tällä ohjeella). Molempia tein ensimmäisen kerran, ja maistuivat ihanalta! Varsinkin sipulipiirakka oli jotain niiiin hyvää pitkään haudutettuine sipuleineen.

Inspiroidun myös yhä useammin "terveellisistä herkuista". Yhtenä päivänä smoothieni sisälsi näitä aineksia:

Järjestä koti

Mun mielestä on ihanaa vaihtaa kodissa järjestystä aika ajoin. Yleensä johonkin paikkaan alkaa kertyä jotenkin hankalasti tavaraa, ja haluan silloin järjestää kyseisen kohdan uudelleen. Tilan puute ei useinkaan ole se ongelma, vaan kysymys on järjestämisestä. Kotona löydän aina kaikenlaista putsaus- ja järkkäilypuuhaa, ja tyytyväinen fiilis on tällaisen toiminnan jälkeen ihana. Esimerkkinä syksyn myötä kasvanut teelaatujen lukumäärä, joka synnytti teekorin. Ja se lisäksi näyttääkin vielä kivalta!

Oleile

Tämä on monille se hankala paikka. Kannattaisiko joskus vaan sammuttaa sen telkkari ja laittaa puhelin pois? Tätä yritän tehdä itse yhä enemmän, ja mullakin olisi tässä parannettavaa. Kun tein unelmaverkkokurssin tehtäviä vielä  muutamia viikkoja sitten, loin itselleni aina rauhan makuuhuoneeseen rentouttavan musiikin ja tunnelmallisen valaistuksen kera. Ne hetket olivat oikeasti rentouttavia. Välillä sulkeudun makkariin vaikka venyttelemään ja rullailemaan selkää foam rollerilla. Aivoille tekee hyvää päästää irti liioista ärsykkeistä, ja harjoittelemalla tämäkin alkaa onnistua paremmin.

Lemppari huulimeikit

Aika rientää ja kaikenlaista mielenkiintoistakin on meneillään. Tuntuu, ettei mistään haluaisi luopua, mutta samalla hirvittää oma jaksaminen nyt kohta ja ensi keväänä. Ihania mahdollisuuksia, ja ensimmäinen innostuksenaalto opparin tekemisestä. Tähän asti kun se on tuntunut vaan inhottavalta velvollisuudelta ilman mitään kiinnostavaa aihetta.

Ruokaakin on tullut tehtyä vaikka mitä, muun muassa ihanaa pizzaa mökiltä löydetyistä suppilovahveroista! Koko syksyn kestänyt etsiminen (lue: muutaman kerran käyty metsässä, mutta silti) päättyi viimein ja sienipäiväuneni toteutui. Pimeyden takia tuotosten kuvailu on vähän jäänyt.

Kyllä on ollut kuitenkin ihanaa, kun syksysäät ovat olleet tähän asti niin hyvät. Kesällä harjoittelupaikan verkkolehteen tehdyn jutun myötä maalaillut uhkakuvat pimeydestä ja kaamosväsymyksestä tuntuvat nyt kaukaisilta. Huonommatkin säät ovat varmasti tulossa, joten nautitaan nyt!

Tähän postaukseen keräsin kuitenkin huulimeikeistä lemppareimpia. Käytän lähes joka päivä joko huulipunaa tai -rasvaa. Se antaa raikkaan ilmeen kasvoille, vaikka olisi laiska eikä jaksaisi paljon muuten meikata.

Huulirasvat ovat tässä:

Neljä Maybellinen Babylips-huulirasvaa ja viides oranssinpunainen on Avonin. Babylipsit ovat muistaakseni Saksasta, ja siksi vähän erilaisia kuin mitä Suomesta saa tällä hetkellä. Keltainen ja lila puikko tuovat huuliin enemmänkin vain kiiltoa, persikanvärinen taas näyttää huulilla aikalailla samalta kuin hylsyssäänkin. Se on kuitenkin yllättävän hohtava ja näyttävä. Vaaleanpunainen tekee huuliin kivan pinkin värin, ja Avonin puikolla (sävy Protecting Peach) saa tummempaa väriä, mutta silti kevyemmin kuin huulipunalla. Luottotuotteita kaikki! 

Huulipunat:

Ensimmäisen kuvan punat ovat Avonin Ultra Color Indulgence-sarjaa ja mun ehdottomia lemppareita. Koostumus on ihanan kostea ja tuote pysyy huulilla hyvin. Vaaleampi sävy Petal Pink on ihana kylmä pinkki, joka on huulilla yhtä peittävä ja vaalea kuin hylsyssäkin. Punaisempi väri, sävy Peach Petunia on vähän voimakkaampi ja näyttävämpi.



Toisen kuvan punat ovat vasemmalta Avonin, Macin ja Avonin. Jep, mun mielestä Avonin huulituotteet on hyviä! Hinta niissä on edullinen ja laatu siihen nähden hyvä. Avonin (Ultra Colour: Ripe Papaya) ja Macin (Costa Chic) punat vasemmalta ovat sävyiltään lähes samanlaiset. Näillä saa huulista herkullisen korallinväriset. Oikealla oleva Avonin puna (ColorTrend: High Society) on erityinen siksi, että siinä on kaksi väriä. Tämä on ollut helppo ottaa vaikka matkalle mukaan, kun yhdestä saa kaksi erilaista. Tästä punasta olen käyttänyt enemmän tuota vaaleaa, mutta tummempikin on ollut käytössä. ColorTrend sarja on Avonilla edullisimmasta päästä.

Kaiken kaikkiaan huulipunista lempisävyjä ovat pinkit, persikat ja korallit. En ole oikein oppinut käyttämään tummia punaisia, rusehtavia tai tumman liiloja punia. Esimerkiksi tumman punaisella huulipunalla olo tuntuu jotenkin liian hienolta. Juhlissa tai erityisissä tilaisuuksia on sitäkin väriä joskus tullut kannettua.

Onko sulla samoja lemppareita, tai vinkkiä hyvistä huulimeikeistä?

Valloittavan vihreä avokadorisotto

Avokado on yksi mun lemppariraaka-aineista. Tämä risotto on niin herkkua, että piti tulla heti kirjoittamaan postaus (julkaisuun se pääsi kuitenkin vasta nyt). Juuri sopivaa ruokaa töiden jälkeiseen rentoon lauantai-iltaan.

Sain kaverilta vinkin tästä risotosta, ja se kuulosti niin hyvältä, että oli pakko heti kokeilla pari päivää sen jälkeen, kun tästä oltiin puhuttu. Ohje on erittäin helppo ja ruoka on nopeasti pöydässä. Taas yksi syy rakastaa avokadoa!

Avokadorisotto

risottopohja:

voita

risottoriisiä

sipuli

valkosipulia

kasvislientä

(kesäkurpitsaa, tai muuta haluamaasi)

avokadomousse:

avokado

1/2 sitruunan mehu

1 rkl creme fraichea tai smetanaa

pippuria, (suolaa), ehkä jotakin ihanaa juustoa

Valmista siis risottopohja kuullottamalla sipulia ja valkosipulia voissa, lisää risottoriisi ja vähitellen kasvislientä. Loppupuolella risottoon voi lisätä esimerkiksi kasviksia tai miksei vaikka sieniä.

Risoton valmistuessa soseuta avokado, sitruunan mehu sekä creme fraiche kulhossa.

Mun mielestä riisiin saa jäädä kunnolla purutuntumaa, ja risotto saa olla ihanan valuvaa. Huomioi nesteen määrässä, että avokadomousse lisää sitä vähän kuumentuessaan risoton seassa. Kun risotto siis on valmis, sekoita avokadomousse sen sekaan, ja raasta risottoon halutessasi juustoa. Mulla ei ollut, mutta oli ilmankin todella maukasta! Raikasta ja kermaista samaan aikaan. Ihana vihreä piristys.